Koronapandemia nosti esiin antimikrobisen käsittelyn tärkeyden, mutta monet tuotteet sisältävät raskasmetalleja, jotka eivät ole harmittomia. Suomalaisyritys tarjoaa ratkaisuksi luonnonmukaisen vaihtoehdon.
Ranskan presidentti Emmanuel Macronilla on ollut monia syitä ahdistukseen, mutta konkreettinen hengenahdistus hänelle koitui hiljattain maskista, joka oli käsitelty hopeazeoliitillä. Se on mikrotason esimerkki ongelmista, joita hopealla, kuparilla tai sinkillä käsitellyt antimikrobiset tuotteet aiheuttavat.
Suomalaisyhtiö NordShield® tarjoaa kestävän kehityksen mukaisen vaihtoehdon antimikrobisille tuotteille, joka perustuu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena ylijääviin ainevirtoihin. Tuotteen tarkka koostumus on liikesalaisuus. Innovaation ratkaisevin tekijä piilee teknologian formuloinnissa, jossa hyödynnetään puun omia mikrobihyökkäystä torjuvia komponentteja.
- Toisin kuin korkeaa lämpötilaa vaativat hopeakäsittelyt, NordShield® teknologian suoja-aine voidaan imeytettää esimerkiksi farkuissa käytettävään kuitumateriaaliin huoneen lämpötilassa. Pinnalle muodostuu erittäin ohut fysikaalinen kalvo, molekyyliverkko, joka ei vaikuta negatiivisesti kuidun ominaisuuksiin. Pinnasta tulee antimikrobinen teknologian johdosta, jolloin se tehoaa fysikaalisesti bakteereita, hometta ja koteloituja viruksia vastaan, joihin lukeutuvat muun muassa koronavirukset, kertoo NordShield®in toimitusjohtaja Kristoffer Ekman.
Kun virus joutuu kosketuksiin suojatun kuidun tai tekstiilin kanssa, haitalliset mikrobit eli patogeenit inaktivoituvat. Antimikrobinen ja uniikki NordShield® suoja pysyy pinnassa vähintään 30 pesukertaa.
Yhtiön tuotteet voi jakaa karkeasti kolmeen luokkaan
- Vesipohjaista tuotetta käytetään esimerkiksi sairaalatekstiilien ja vaatteiden käsittelyyn perustuen suoraan teknologian tuomiin fysikaalisiin ominaisuuksiin. Etanolipohjainen tuote puhdistaa pinnan välittömästi jättäen teknologian luoman pitkäkestoisen suojan. Kolmannen linjan tuotteita voidaan käyttää kosmetiikassa ja haavanhoidossa, NordShield®in Tekninen johtaja Stefan Sandås selventää.
ROKOTE LOPETTAA pandemian, mutta antimikrobisia tuotteita tarvitaan sen jälkeenkin.
Kestävä ja biohajoava Yhtiön teknologian kehitystyön aloitti polymeerikemisti Kari Holopainen jo kymmeniä vuosia sitten. NordShield® perustettiin vuonna 2016. Pääkonttori sijaitsee Espoossa, mutta toiminta on vahvasti kansainvälistä. Ekman ja Sandås korostavat teknologian kestävää tuotantotapaa. Se on ollut kaupallistamisen lähtökohta, joka alkoi laajemmin vasta viime joulukuussa.
- Raskasmetallit eivät häviä, vaan kertyvät ekosysteemiin. Niiden metalli-ionit liukenevat pois käsiteltyjen tuotteiden pinnasta ja jatkavat matkaansa luontoon sekä ihmisten kehoihin. Meidän teknologiallamme vältytään näiltä ongelmilta, Sandås kertoo.
Sairaaloiden lisäksi teknologia kiinnostaa vaateteollisuutta. Merkittävä osuus tekstiileistä homehtuu varastoinnissa ja kuljetuksessa. Usein tämän estämiseksi on käytetty isotiatsolinoneja, haitallisia ja ihoa ärsyttäviä homeenestoaineita. Yhä useampaa kuluttajaa kiinnostaa paitsi vaatteen alkuperä myös se, millä kemikaaleilla se on käsitelty.
- Tekstiiliteollisuus on suurin segmenttimme, kuten myös sairaalatekstiilien käsittelyyn keskittynyt teollisuus, Ekman kertoo.
Mukana koronataistelussa NordShield® on vahvasti mukana taistelussa koronavirusta vastaan.
- Meidän kaikkien intressissä on myötävaikuttaa pandemian pikaiseen loppumiseen. Suomen EU-komissaarin Jutta Urpilaisen kautta saatiin suora yhteys terveyskomissaari Kyriakidiksen kabinettiin sekä terveyspääosastolle, joka koordinoi Covid-19 -kriisin vastatoimenpiteitä komissiossa. Kun koronatilanne on yhä vaikea, viranomaiset keskittyvät sen hallintaan saamiseen. Uuden teknologian käyttöönotto EU-tasolla vie aikaa, mutta kiinnostus on ollut suurta, Ekman kommentoi.
Rokote lopettaa pandemian, mutta antimikrobisia tuotteita tarvitaan sen jälkeenkin. Raskasmetallipohjaisia ratkaisuja vastaan on nousemassa vastarintaa kaikkialla, etenkin Saksassa ja Ruotsissa. Read the article from the environmental extra of Helsingin Sanomat here.
Comments